Liikenne täällä on enemmänkin improvisoitu virta autoja valumassa samaan suuntaan. Kaistat on hienosti merkityt, mut merkit on vain suuntaa antavat. Turvavöitä ei takapenkillä aina ole, joten pariin kertaan olen moottoriteillä kaistanvaihdon yhteydessä hakenut turvaa niin katolisten suojeluspyhimykseltä Christopherilta sekä tutulta Ukko Ylijumalalta. Tähän saakka ovat hoitaneet homman ihan hyvin. Manilan liikenne muuten on kyllä rauhallista verrattuna Rion tai Singaporen liikenteesen.
Toissapäivänä käytiin syömässä paikallisessa pikaruokalassa lounas, tilasin lihariisipaistoksen. Ihan syötävää mättöö jonka huuhtelin alas inkiväärijääteellä. Illalla, vaikka päästiin myöhään töistä, lähdettiin ulos syömään ja poikettiin Thaikku ravintolassa. Siellä päätin, kanan jonkun osan luita suusta sylkiessäni, et musta tuli kasvissyöjä, ainakin väliaikaisesti. Ainut syötävä ruoka oli fritatut tofupalat ja pandan-kookos-litsi pirtelö. Pandan on lehti, joka näyttää suurinpiirtein juolavehnän lehdeltä, kooltaan tosin huomattavasti suurempi. Maku on, eh, erillainen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti