OMG! Kirjottelen tätä aulabaarissa ku venaan et raflat aukee. Kyypparit on kivoja, mut sanaakaan ei englantia puhu. Ne kyl aina pahoittelee sitä. Sit tiskille liimaantuu seipään nielly ylpee britti, joka on jostain syystä vaihtamassa huonetta. Se tilas paukun. Kyyppari kyseli huoneen numeroo ja tyyppi vaan sano et se haluu juoman nimelleen kun ei oo saanu huonetta vielä.
Kyyppahan ei sitä ymmärtänyt eikä snobi britti vaivautunut mitenkää asiaa selittää, sanoi vaan samaa lausetta uudelleen ja uudelleen. Mä kröhäsin vieressä ja baarimikko hädissään selitti mulle tilannetta portugaliks. Enhän mä mitään tarkemmin siitä ymmärtänyt, kun oon pahasti kielipuoli, mut ennenkuin kerkisin sanoo mitään, ni britti tokas et "kyl mä ymmärrän, mitä toi selittää, mut se ei ymmärrä mua". No shit Sherlock!
En jaksanu katella baarimikon sadistista kiusaamista, joten tokasin et "Hei, tääl voi maksaa rahallakin". Juu ei, piti saada nimenomaan huoneen piikkiin. Siinä vaiheessa meinasin heittää pukupellelle sen 4R$ et tyyppi sais säilytettyyä kasvonsa ja tilanne laukeis. Hetken pähkäiltyä baarimikko soitti paikalle jonkun esimiehen joka sit hoiti tilanteen pois päivän järjestyksestä.
Itseäni tilanne lähinnä huvitti, Britti kun ei antanut millään periksi. Hauskaks tää juttu meni sit illemmalla kun menin vastapäiseen leipomoon ostamaan iltapalaa, ku tänään ei sit jaksanukka loppujen lopuks mennä ulos syömään. Osoitin myyjälle et haluun piirakan, ja tiskin toisella puolella vaan hymyiltiin takas ja molotettiin jotain portugaliks. Ajattelin, et onks tässä nyt joku piilokamera käynnissä :) Noh, pikaisesta piirakan ostamisesta tulikin 15 minuutin farssi kun elekielellä sain ensin piirakat mikroon ja sit vielä punnitukseen ja kassalle. Tässä tapauksessa kuitenkin oli molemmilla osapuolilla hymyhuulilla. Harvemmin oon joutunut tilanteeseen, missä kumpikaan ei todellakaan ymmärrä toista sanallisesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Facebookin kautta tänne eksyin...
Tätä tekstiä lukiessani jäin miettimään omalle kohdalle sattuneita omituisia tilanteita, joissa yhteinen kieli on puuttunut kokonaan, mutta tilanteesta on sitten kuitenkin selvitty mallikkaasti ystävällisessä hengessä ja hymyn voimalla.
* * *
Ensimmäiseksi tuli mieleen tapaus puutikkuun tökätyn, jonkinnäköisen keitetyn kalapihvin ostamisesta pienestä kadunvarsikojusta Taegun syrjäkujilta Etelä-Koreasta vuodelta yksi ja kaksi tämän vuosituhannen alkupuolelta.
Mitään ei kyllä taatusti myyjän kanssa toisistamme sanallisesti ymmärretty, vaikka olisi yritettykin. No, ei muuta kuin käsi ojoon, että yksi tuollainen ja tässä raha.
Lopuksi sitten rallikuskienglanniksi "It vas kuut!" ja nyökyttelyt päälle, puolin ja toisin. Ei kyllä tosin taidettu edes uskaltaa hymyillä.
* * *
Vuosi pari aikaisemmin oltiin kavereiden kanssa reilaamassa ja päädyttiin jossain vaiheessa Pariisiin. Pakollista "bonjour":ia yhtään enempää ei kyllä paikallista kieltä osattu, eikä oikein haluttukaan osata.
Nälkä koitti sielläkin ja mikäpä olisikaan ollut toimivampi vaihtoehto kuin patonki-juusto-viini -piknik jossain lähialueen puistossa.
Ja eipä muuta kuin patonkikauppaan vaan rohkeasti sisälle ja jonottamaan omaa vuoroa luontevasti muiden ranskalaisten joukkoon.
Oma vuoro tuli lopulta ja ei muuta kuin kaksi sormea pystyyn (kaverille kanssa), sitten patonkeja osoittelemaan ja loppuun vielä ylikorostetun selkeästi ja aidon suomalais-ranskalaisittain lausuen: "Padong!"
Myyjä katseli ensin hetken aikaa hieman kummastuneena. Ymmärsi sitten mistä oli kyse, kääräisi patongit kämmenen levyisiin "käärepapereihin" ja luovutti ne sitten tiskin ylitse rahaa vastaan.
Sitten vaan pakolliset "mersii" -lausahdukset loppuun ja jokseenkin pingoittuneen hymyn kanssa ulos liikkeestä ja lukuisten ranskalaisten keskeltä.
Viini ja juusto löytyivätkin sitten helpommin, kun sai itse valita. Eikä muuta kuin Seinen rannalle ansaitusta matkailijalounaasta nautiskelemaan!
- - -
Jokin vuosi kyseisen tapahtuman jälkeen sattui sitten YleX:n jossain aamuohjelmassa tulemaan selvitys käyttämälleni mystiselle "padong" -sanalla.
Olivat ilmeisesti toimittajatkin ihmetelleet "patonki" -sanan alkuperää ja liittäneet sen synnyn "bâton" -sanaan, joka tarkoittaa mm. "tankoa" ja "kankea".
Kyseistä sanaa käytetään joissain yhteyksissä ilmaisemaan myös "miehen sukupuolielinta".
- - -
Vähemmästäkin olisi varmaan voinut kirvota hymyn leipäkaupan pitäjän kasvoille, kun nuorempi mieshenkilö marssii sisään ja toteaa "Pistäpä setä vähän padongia pakettiin - Ja kaverille kanssa!"
No, nyt hymyilyttää jo itseäkin ja matkalla mukana olleita kavereita. ;)
Noi oli hyviä :)
Viimekerralla parivuotta sitten, oltiin ottamaassa työviikon jälkeen kuppia ranta kioskilla paikallisten suomalaisten kanssa. Yhdellä heistä oli paikallinen tyttöystävä ja kehoitti maistamaan kookosmehuu, joka on kuulemma terveellista ja vitamiinipitoista. Miksä siinä, ja kookospähkinät tilaukseen. Hetken päästä paikallinen kioskinpitäjä kiikutti pähkinöitä pöytään ja korkkasi Machette veitsellä juomatasian auki. Siinä jonkin aikaa maisteltua ehkä liian terveelliseltä maistuvaa juomaa, kekkasin että makua vois parantaa rommilla. Työkamu oli innoissan ajatuksesta ja eikus tiskille selittämään että kippaappas rommia pähkinään. Sehän olikin sitten aivan ylivoimainen tehtävä. Keskustelu meni suurinpiirtein näin:
"I would like to have rum in the nut"
"???"
"yes, some rum please"
"what huum?"
"No hum, but rum, you know, alkohol"
"yes, alkohol. Cashassa?"
"no, I want rum"
Loppujen lopuks paikalline tyttö tuli tilaamaan meille hummia pähkinään ja kaikki oli taas tyytyväisiä.
Lähetä kommentti