tiistai 20. heinäkuuta 2010

Helou Amsterdam!

Matka Helsingistä Mumbaihin lennettiin Amsterdamin, tuon ihanan avomielisen kaupungin, kautta. KLM:n palvelut olivat hyvin karsittuja, linja mihin Lufthansa ja Finnairkin jossakin vaiheessa varmasti yhtyvät. Kone tuli puoltuntia myöhässä joten pääsin ottamaan muutaman juoksuaskeleen keretäkseni seuraavalle lennolle.
Jatkolennon operoi Delta Airlines

Boarding oli 2,5h ja syykin siihen sitten selvisi kun portille pääsin. Jokainen koneeseen tulija haastateltiin tyyliin:
"Where have you born"
"Helsinki"
"Where did you buy this flight?"
"???..., OK, travel comppany bought tickets"
"What do you do for job"
"IT support"
"Could you be more specific?"
"I'm Working for my company and support our product installations..."
"Yes, but why are you going to India?"
"Eeeh... Well, to support customer installations (*DUMN ASS!!!*)"
"Do you have any electronic devices?"
"yes, laptop and external drive"
"when and who bought them?"
"(*WTFWTFWTF???*) well, NSN"

Missä vaiheessa alkoi jo V käyrä olla tapissaan. Typeriä, välillä jopa hyvinkin henkilökohtaisia kysymyksiä sateli, ja vastaukseni lyhenivät kyselijän selkeäksi harmiksi kyllä tai ei muotoon.
Kiusaamisen lopuksi tiuskaisin, että onko tää ihan normi puuhaa, et haastatellaan kaikki sadat matkustaja, johon haastattelija vastasi että on. Pirun vainoharhaiset jenkit...

Koneeseen päästyäni olin hetken aikaa tyytyväinen että pääsi istumaan, eilinen keikka taisi hieman vieläkin painaa jalkoja ja päätä. Ensimmmäisen tarjoilun aikana tajusin, että koneessa oli jenkki miehistö, ja erittäin tyly sellainen. Mun käytävän stuertti oli kuin jostain leffasta, kyllästynyt keski-iän ylittänyt harmaahapsinen rillipäinen mies joka
jauhoi purkaa ja kysyi ensin kyllästyneesti huohahtaen: "whatsyouwant?".

Safka oli ihan hirveetä ja se loppui kesken. Minulla ja vieressä istuneella intialaisella naisella oli erikoisruokavaliot, mutta ne oli syötetty jo aikoja sitten muille matkustajille.
Juotavaa sai aluksi, mutta toista valkoviinilasia pyytäessäni tuli vaan tyly vastaus:"I just have juice and water". Koko tilanteesta huokui ylimielisyys kaikkia matkustajia kohtaan.
Aivan käsittämätöntä asiakaspalvelua. Toivottavasti en enään tän reissun jälkeen joudu ikinä lentämään Deltalla!

Mumbaissa jouduin hetken haahuilemaan ja etsimään kuskia, mutta kun sen löysin, loppu matka menikin sitten ihan jouhevasti. Lasillinen irlantilaista "vatsalääkettä" ja unta palloon.

Ei kommentteja: